Turun Hirvensalossa sijaitsee poikkeuksellinen vertailukohde, jossa kaksi ulkoisesti lähes identtistä kerrostaloa tarjoavat arvokasta tietoa eri rakennusmateriaalien vaikutuksista. Toinen taloista on rakennettu puusta ja toinen betonista. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millaisia eroja materiaalivalinnat aiheuttavat niin rakentamisvaiheessa kuin rakennusten käytön aikana.
Kaksi taloa, yksi vertailu
Hirvensalon kerrostalokaksoset Kirsikka ja Kide ovat ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistuneen Mangroven toteuttamia ja ne valmistuivat vuonna 2022 TVT Asunnoille. Kirsikka on toteutettu CLT-rakenteisena puukerrostalona ja Kide perinteisenä betonikerrostalona. Rakennukset suunniteltiin tarkoituksella mahdollisimman samanlaisiksi, jotta runkomateriaalin vaikutuksia voitaisiin vertailla luotettavasti.
Suuri ero hiilijalanjäljessä
Rakennusvaiheen tarkastelussa paljastui merkittävä ero talojen hiilijalanjäljissä. Betonirakenteisen Kiteen hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia suurempi kuin puisen Kirsikan. Ero syntyy erityisesti runkomateriaalien valmistuksesta ja niiden aiheuttamista päästöistä. Lisäksi puurakenteinen Kirsikka toimii positiivisena hiilinieluna eli CLT-rungon ansiosta rakennus sitoo hiiltä ja toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan. Tulokset vahvistavat käsitystä puun potentiaalista vähähiilisessä rakentamisessa.
Energialuvut samat, mutta kulutus eri
Molempien rakennusten laskennallinen energiatehokkuus eli E-luku on sama, mikä tarkoittaa, että energiankulutuksen pitäisi teoriassa olla yhtä suurta. Molemmat talot käyttävät lämmönlähteenä Turku Energian kaukolämpöä, josta noin 80 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.
Käytännön seuranta on kuitenkin osoittanut selkeän eron: puinen Kirsikka kuluttaa noin 15 prosenttia vähemmän energiaa kuin betoninen Kide. Ero tuli yllätyksenä myös rakennuttajalle, sillä ennakkoon ei osattu arvioida näin merkittävää poikkeamaa laskennallisiin arvoihin verrattuna.
Mikä selittää eron?
Energiankulutuksen erolle ei ole löytynyt yhtä yksiselitteistä syytä. Asukasmäärät ja lämpimän veden käyttö ovat taloissa lähes samat, joten niillä eroa ei voida selittää. Yhtenä mahdollisena tekijänä pidetään puutalon nopeampaa reagointia auringon lämpöön. Keväisin puutalon asunnot lämpenevät nopeammin, ja etelään avautuvat suuret ikkunat vahvistavat ilmiötä. Tällä on kuitenkin myös kääntöpuolensa: puutalosta on tullut enemmän palautetta kuumuudesta hellejaksojen aikana, kun taas betonitalo koetaan lämpötilan osalta vakaammaksi ja hitaammin reagoivaksi.
Rakentamisen arjessa selviä eroja
Rakentamisvaiheessa puukerrostalo osoittautui monella tapaa sujuvammaksi. Rakentaminen eteni nopeammin, sillä puuelementtien käsittely on kevyempää ja kiinnittäminen helpompaa. Työmaa myös pysyi siistimpänä ja työskentelyolosuhteet koettiin miellyttävämmiksi. Vaikka puu ei ole porrashuoneissa näkyvissä, moni on kertonut, että rakennuksessa voi silti aistia puun tuoksun, mikä tuo tiloihin omanlaista viihtyisyyttä.
Miksi betonirakentaminen jatkuu?
Vaikka puutalon kokemukset ovat olleet monin tavoin positiivisia, TVT Asunnot on vuoden 2022 jälkeen toteuttanut uusia kohteita pääosin betonirakenteisina. Puukerrostalot vaativat usein asemakaavalta enemmän, eivätkä kaikki kaavat tue puurunkoisia ratkaisuja. Lisäksi puun hinta nousi vuosien 2022 ja 2024 välillä melko rajusti, mutta hinnat ovat nyt laskeneet huipputasolta. Betonirakentaminen on myös teknisesti vakiintuneempaa, ja elementtien yhteensopivuus eri toimittajien välillä on helpompaa.
Opit tulevaisuuden rakentamiseen
Hirvensalon Kirsikka ja Kide tarjoavat harvinaisen ja konkreettisen vertailun siitä, miten rakennusmateriaalivalinta vaikuttaa sekä ympäristövaikutuksiin että todelliseen energiankulutukseen. Vaikka puu ei vielä ole kerrostalorakentamisen valtavirtaa, vertailuhanke osoittaa, että sillä on merkittävä rooli tulevaisuuden vähähiilisessä ja energiatehokkaassa asumisessa.
Kohteiden hiilijalanjälkilaskelmat löydät Mangroven artikkelista.