Referenssit

Kajaanin ensimmäinen puurakenteinen tilaelementti kerrostalo

Kajaanin keskustassa linja-autoaseman muuttuessa matkakeskukseen rautatieasemalle suunniteltiin nykyaikainen elinkaarikortteli.


Kajaanin ensimmäinen puurakenteinen tilaelementtikerrostalo.

Sammonkadun ja Lönnrotinkadun kulmaan valmistui Kajaanin ensimmäinen puurakenteinen tilaelementti kerrostalo. Talon ensimmäisessä kerroksessa on tilat asuntojen varastoille sekä liiketilalle.

Asunnot ovat pääasiassa yksiöitä, mutta on siellä kolme kaksioitakin. Ylimmässä kerroksessa on asuntojen lisäksi saunatilat, yhteinen keittiö ja olohuone, jonka parvekkeelta on upeat näkymät Kajaaninjoelle.

Kohteen erityispiirteitä.

  • Sijainti: Kajaani keskusta
  • Alueen käyttötarkoitus: Elinkaari asunnot
  • Kerrosalaneliömetrit: 2774 k-m²
  • Asuntojen lukumäärä: 56 asuntoa
  • Ensisijainen rakennustyyppi: 4-kerroksinen puukerrostalo
  • Rakennuttaja: Vuokra-asuntoyhtiö Kajaanin Pietari
  • Rakennusliikkeet: Työyhteenliitymä Sakela Rakennus Oy ja RPK Rakennus Kemppainen Oy
  • Materiaalitoimittajat: Tilaelementit: Elementti-Sampo Oy, Märkätilaelementit: Parmarine Oy
  • Suunnittelijat: Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Lukkaroinen Arkkitehdit Oy
  • Rakennesuunnittelu: NQE-Rakennetekniikka Oy
  • Puurakennesuunnittelu: Timber Bros Oy


Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

CLT-materiaali oli Ullalle ja Matille luonteva valinta. Materiaali oli tuttu Ullalle arkkitehdin työn kautta ja perhe halusi rakentaa massiivipuisen, kestävän ja terveellisen ratkaisun. Ystäväpiiristä löytyi myös muutamia, jotka olivat rakentaneet CLT-talon.


Työnteon ja vapaa-ajan yhdistäminen.

Perheen Syötteellä pitkään ollut pyöröhirsimökki oli käymässä viisi henkiselle perheelle aivan liian pieneksi. Syöte koettiin tärkeäksi paikaksi. Se oli mukavan lähellä omaa kotia ja haluttiin lumivarma paikka, Ulla kuvailee paikkavalintaan vaikuttavia asioita.  

Omalle perheelle vapaa-ajan talon suunnittelu oli Ullalle samalla sekä antoisaa että haasteellista. Kiireinen työ pitäisi molemmat vanhemmat kiireisinä ja he arvioivat, etteivät ehtisi enää toista kertaa rakentaa. Uudesta ratkaisusta haluttiin kestävä, pitkäikäinen, moderni, toimiva ja pysyvä ratkaisu koko perheelle. Vapaa-ajan paikka suunniteltiinkin todella tarkasti ja ratkaisut sekä niiden yksityiskohdat ovat vaatineet tarkkoja päätöksiä.

Virkistysmetsän äärellä.

Tontteja Syötteellä ei ollut suunnittelun alkaessa mahdottomasti vapaana. Mieluinen tontti löytyi Syötteen vaaran etelärinteeltä. Rakennuksesta saatiin upeasti laajat ikkunanäkymät suoraan virkistysmetsään ja kun ollaan ylhäällä, ikkunoista näkyy myös vaaramaisemat. ”Ikkunanäkymät avautuvat puhtaaseen, koskemattomaan luontoon, vaikka lähellä onkin toisia mökkejä ja kulkureittejä”, Ulla kuvailee. 

Arkkitehtuuria yksinkertaisten asioiden ympärillä.

”Näen ammattini vuoksi monta potentiaalista ratkaisua. Monella eri tyylillä saadaan upeita kokonaisuuksia, tärkeintä on tehdä asiat linjakkaasti. Meidän vapaa-ajan kotiimme luonnostelin erilaisia ratkaisuja, lopulta päädyimme mahdollisimman yksinkertaiseen ratkaisuun. Pidän konstailemattomuudesta. Rakennuksella ja sen osasilla kuuluu olla funktio. Haluan, että ratkaisut hiotaan kokonaisuudeksi, jossa myös yksityiskohdat ovat viimeisteltyjä”, Ulla avaa suunnittelun lähtökohtia. 

Vapaa-ajan paikasta haluttiin mökin tuntuinen ja oloinen. Mökki on aika perinteisen näköinen räystäiden, jyrkän harjakaton ja suorakulmaisen muotonsa vuoksi. Pihapiiriä sulkien, tontilla on suorakaiteen muotoinen harjakattoinen saunarakennus, jossa on saunan ja vierashuoneen lisäksi tekniset tilat. Siltamainen terassialue sitoo rakennukset toisiinsa. Rakennusten välinen sommittelu, selkeys, ympäristöön sopeutuminen ja yksinkertaisuus olivat Ullalle ja Matille tärkeitä valintoja. Maasto ympärillä haluttiin säilyttää mahdollisimman koskemattomana.

Iloa myös muille.

”Ammattini puolesta mietin paljon kestävää kehitystä. Materiaalivalintojen ja energiaratkaisujen lisäksi vapaa-ajan kohteiden yksi vaikuttavimmista asioista on rakennusten käyttöaste. Meillä on Suomessa paljon vapaa-ajan asuntoja, joita lämmitetään ja tilat ovat tyhjillään. Tämän vuoksi meidän paikastamme pääsee nauttimaan myös muut, vuokraamme paikkaa silloin, kun emme itse ole siellä. Etäohjattavalla tekniikalla voidaan säätää olosuhteet käytön mukaiseksi energiaa säästäen. 

Olemme hyödyntäneet CLT-rakennusosien hukkapaloja kekseliäästi muun muassa laverien, portaiden ja ruokapöydän toteutuksiin”, Ulla kertoo.

Aivot kääntyvät eri asentoon jo mökkimatkalla.

”Oulusta kun startataan koko perheellä kohti Syötettä, on mökkimatka jo merkityksellinen. Silloin ihan kuin aivot kääntyisivät jo eri asentoon”, Ulla naurahtaa. Koko perhe harrastaa hiihtoa, laskettelua ja Matti käy metsällä koiran kanssa. 

”Itse palaudun luonnossa. Täällä osaan olla myös sohvalla. Pysähdyn katsomaan kaunista maisemaa ja lukemaan kirjoja. On ihana loikoilla ulkoilun jälkeen isolla sohvalla lasten kanssa ja käydä ulkosaunassa”, Ulla kertoo rentoutumisen tavoista.

Seesteistä ja harmonista tilaa.

”Minulle on tärkeää aistiesteettömyys. Rentoudun, kun ympärilläni on rauhallista ja kaunista. Visuaalisena ihmisenä minulle on tärkeää, että värit ja materiaalit sointuvat yhteen. On myös tärkeää, että tavarat mahtuvat kaappeihin ja kaikelle on riittävästi tilaa. Suunnittelussa pääsin vaikuttamaan näihin tekijöihin. Meillä on esimerkiksi talviurheiluvälineille, monoille ja urheiluvaatteille riittävästi tilaa eteisen läheisyydessä sijaitsevassa kodinhoitohuoneessa”, Ulla kertoo.

Tilaratkaisuihin haettiin pesämäisyyttä.

Päärakennuksessa – Syötteen Kajossa –  on hieno pohjaratkaisu. Rakennuksen keskelle on sijoitettu perinteisen suomalaisen pirtin tapaan iso kivisydän. Märkätilat ja suuri takka sijaitsevat kivisydämessä, oleskelu ja keittiö sen ympärillä. Eteisestä kivisydäntä pitkin nousevat CLT-materiaalista tehdyt portaat yläkertaan. Oleskeluhuone on jylhä tila jyrkän sisäkattonsa ansioista. Se on korkea ja valoisa tila kuin luonnonkirkko. 

Makuuhuoneisiin haettiin pesämäistä tunnelmaa. Niiden värit ovat luontoon pohjautuvia ja rauhallista tunnelmaa tuovia – muun muassa kanervan, sammaleenvihreän ja pellavan sävyistä värimaailmaa. Karpalonpunainen yläkerran tekstiilikokolattiamatto on pirteä ja raikas väripilkku, joka käy yhteen CLT-kuusipinnan kanssa.

Aitoa ja luonnollista.

”Olemme satsanneet siihen, että kaikki on täällä aitoa ja luonnollista. Myös siihen, että käsitelty CLT-materiaalikin on luonnollisen näköinen ja tuntoinen”, Ulla lisää.  

”Saunamatkassa on jotain ihanan perinteistä. On tunnelmallista hipsiä kylpytakit päällä ulkosaunaan”, Ulla kuvailee. Saunarakennuksen lattia ja suihkuseinät ovat aitoa liuskekiveä. Niiden tuntoaistista nautitaan oman asentamistyön kokemuksestakin. Puulämmitteinen sauna, tila ja materiaalit ovat oma elämyksensä. Saunarakennuksen terassilla pääsee rentoutumaan ihanasta kylpyhetkestä upean metsämaiseman keskelle.


KUVAT: PANU RISSANEN / ISOKUVA. TEKSTI: KATRI ROININEN 

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

Rautulammella Urho Kekkosen kansallispuistossa retkeilijöiden, luonnosta ja ulkoilmasta nauttivien silmä lepää, hengitys tasaantuu ja mieli rauhoittuu


Upeat maisemat.

Retkeilijät voivat taukoilla hetken ja ladata ”akkujaan” eväiden parissa tai yöpymällä autio- tai varaustuvassa.

Persoonallinen kohde.

Tämä kohde on erityisen mielenkiintoinen myös rakennusteknisesti, sillä CrossLamin valmistamia CLT-elementtejä ja -rakenteita on hyödynnetty autiotupien rakentamisessa. CLT-elementit ja rakenteet kuljetettiin tähän persoonalliseen kohteeseen keväthangilla moottorikelkkojen sekä telakuorma-auton avulla. Rautulammen tuvat sijaitsevat noin 10 kilometriä lähimmältä tieltä.

Kohteen erityispiirteitä.

  • Rakennusten rungot ovat CLT:tä
  • Kaikki tupien kalusteet on tehty CLT:stä: pöydät, laverit, penkit ja keittotasot
  • Oikeastaan kaikki sisäpinnat ovat CLT:tä, lattiaa lukuun ottamatta

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

Ainutlaatuinen kokous- juhla ja tapahtumapaikka.


Tehty yhteistyössä.

Helsingin Töölönlahdella aloitettiin keväällä uuden puurakenteisen tapahtumakeskuksen ja kohtaamispaikan rakentaminen. Mekin olemme osaltamme mukana tässä erityisen kohteen rakentamisessa, sillä CrossLamin valmistamia CLT-elementtejä ja rakenteita käytetään Pikku-Finlandiassa eri tavoin.

Yhteisprojekti.

Olemme tehneet tässä persoonallisessa rakennuksessa yhteistyötä Pikku-Finlandian rakentamisesta vastaavan FM-Haus Oy:n kanssa, joka on täyden palvelun kumppani moduuli- ja puurakentamisessa. Pikku-Finlandia on Helsingin kaupungin, Aalto-yliopiston ja FM-Hausin innovatiivinen yhteisprojekti.

Kohteen erityispiirteitä.

  • CLT-elementit ovat esillä etenkin rakennuksen sisäpinnoissa ja sisustuksessa
  • Rakennuksessa puu esillä eri muodossa
  • Haluttu tuoda ääripäät vierekkäin: raakapuu ja teollinen puutuote – eli oksalliset mäntypilarit ja CLT-seinät

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

Kuhmoon on valmistunut uusi Tuupalan puukoulu. Kolmiosaisen koulun runko on rakennettu Crosslam-levystä. Levyä valmistettiin kouluun yhteensä yli 4300 m². Levypaksuudet vaihtelivat 60 mm:stä 260 mm:iin.


Suomen ensimmäinen.

Tuupalan koulu on Suomen ensimmäinen massiivipuuelementeistä valmistettu koulu. CLT:n edut tulevat esiin suuressa rakentamisessa. Mittatilaustyönä toimitettavat levyt lyhentävät rakentamisaikaa työmaalla. 

Turvallinen ja terve oppimisympäristö.

Koulu on suunniteltu ja rakennettu ottaen huomioon Terve talo -kriteerit. Tuupalan työmaalla rakentaminen tapahtui valtavien telttojen sisällä säältä suojassa. Tärkeintä on saada lapsille turvallinen ja terve oppimisympäristö. Tilaa koulussa on 450 peruskoulun ja esiopetuksen oppilaalle opettajineen.

Palkittu koulu.


Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

Todellinen rauha ja hiljaisuus koskettavat täällä kulkijaa. Oululaisen lapsiperheen kakkoskoti on rakennettu isoisien synnyinmaille Taivalkoskelle. Arkkitehtuurinen CLT-massiivipuulevystä tehty musta päärakennus sulautuu ympäristöönsä, harjun päälle, mäntymetsän ympäröivän järven rannalle.


Harmoninen kokonaisuus.

Kakkoskodin tunnelmassa huokuu perheen tarkka tyyli. Toteutus ja materiaalit ovat selkeästi mietittyjä. Huonekalut ja niiden sijainnit sointuvat yhteen. Puunväri, mustan ja konjakin väriset yksityiskohdat sopivat tilaan keskenään. Tavaroilla on omat paikkansa.

Sauna maisemaikkunalla.

Päärakennukseen on yhdistetty terassilla erillinen pihasauna. Päärakennukselta saunan kautta laiturille pääsee puhtain jaloin. Ulkoa mustan ja selkeälinjaisen saunan päätyseinänä on iso maisemaikkuna. Korkealla sijaitsevilta laudepenkeiltä voi katsella hiljaisen järven väreilevää pintaa.

Suunniteltu mukavaan ja rentoon vapaa-aikaan.

Täällä on panostettu helppouteen ja toimivuuteen. Tänne tullaan nauttimaan luonnosta ja vapaa-ajasta. Täällä uidaan, kalastetaan ja temppuillaan puurenkailla. Saatetaan pitää pieni kisakin tikanheitossa.

Oma paratiisi luonnon sydämessä.

Täällä kaikki ovat yhtä ympyröivän luonnon kanssa. Suopursut kukkivat kulkureitin varrella. On hiljaista. Täällä ei kuulu mitään. Täällä on ihmisen hyvä vain olla.


KUVAT: krow digital. TEKSTI: KATRI ROININEN 

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

”Missä aikuinen voi maata ja katsella taivasta ilman, että joku tulee kysymään, tarvitsetko apua? Taivaalla on kaikkea nähtävää; tähdet, pilvet ja sateenkaaret. Taivas on Olokoton innoittava tekijä”, muusikko, säveltäjä, yrittäjä Ilmari Mäenpää taustoittaa.


Suunniteltu ja valmistettu Suomessa

Olokoto on modulaarinen tila, joka sopii niin ympärivuotiseen asumiseen kuin loma- ja majoitusratkaisuksi. Se suunnitellaan ja valmistetaan kokonaan Suomessa. Olokoto toteutetaan ilman listoitusta, laadukkailla detaljeilla ja aina huolellisesti viimeisteltynä. Lasikatto avaa taivasnäkymän ja puumateriaalin lisäksi seinänä toimivat lämmitetyt lasit.  

Yrityksenä Olokoto aloitti vuonna 2015, jolloin Olokoto valmistettiin hirsimateriaalista. Tärkeimpiä referenssejä on muun muassa Kemin Lumilinnan ympärille 43 toimitettua Olokotoratkaisua. Materiaalivalinnassa on aina ollut merkittävää yksiaineisuus.

Puu patinoituu kauniisti.

”CLT-massiivipuulevyllä päästään mittatarkkaan työstöön. CLT on luonnon kultaa”, Ilmari innostuu.

”CrossLam Kuhmo on tekemisessään tosissaan ja aidosti kiinnostunut kehittämään modernin puurakentamisen maailmaa. Voimme yhteistyössä miettiä mitä kaikkea voimmekaan CLT-massiivipuulevyllä ja CNC- teknologialla tulevaisuudessa yhdessä toteuttaa. CrossLam Kuhmo tekee mittatarkkaa ja laadukasta työtä, joka on meille merkittävä arvo”, pohjustaa Ilmari yhteistyöstä CrossLam Kuhmon kanssa.

Puu patinoituu kauniisti. Keskustelumme siirtyykin kestävään kehitykseen. Pohdimme kuinka vanhat hirsitalot ovat kestäneet usein myös ”heitteillejätön”. Hyvä talo kestää senkin. Se on säilynyt katon romahduksesta huolimatta. Siitä saadaan korjaamalla uudelleen talo, jonka tarina jatkuu. Valinta on kestävä ja eettinen. Nykyään rakennetaan liian lyhyellä aikakäsitteellä. Ensin tulee ymmärtää pidempi aikakäsite, kun haetaan kestävää ratkaisua, toteamme keskustelussa.

Tilan tunnelma on rauhaisa.

Oulun tuomiokirkon pihalla Olokoto Sieluntila on kohtaamispaikka, jossa voi keskustella avoimesti ja rauhassa seurakunnan henkilön kanssa. Sieluntila on toteutettu CLT-massiivipuulevystä ja lämmittävillä lasiseinillä. Tilan tunnelma on rauhaisa. CLT-massiivilevyseinään on toteutettu myös hätäovi, jossa musta kivi ja kultainen risti luovat tilaan jyhkeyttä ja alttarimaisuutta. Seinää ei tunnista oveksi. Lasikaton kautta näkymään avautuu korkealle ulottuva tuomiokirkon torni, taivaalta tipahtelevat vesipisarat ja nopeasti liikkuvat pilvet. Tilan akustiikka on pehmeää eikä ohikulkevan liikenteen äänet kantaudu sisälle. Tilasta näkee ulos, mutta sisälle ulkoa ei näe. Upeasti hopeana hohkaava musta massiivipuulevy houkuttaa sivelemään pintaa. Pinta on sametin pehmeää. Olokoto koskettaa kevyesti kirkkopuutarhan maata. Hydraulisen Olokoto AntiGravity -perustuksen ansiosta rakennuksesta ei jää jälkeä, kun se siirretään.

Olokoto vaalii yksinkertaisuutta ja kauneutta. Sen tilassa on minimalismista yksinkertaisuutta, johon on sujautettu matkaan joku spesiaalijuttu. Ilmari on säveltänyt Olokotolle myös oman kappaleen. Ilmari naurahtaa ja kuvailee kappaleenkin olevan aika ilmassa leijuva.


KUVAT: PANU RISSANEN / ISOKUVA. TEKSTI: KATRI ROININEN 

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

Kotimme kokemuksiin kuuluu myös yhden yön ihme, naurahtavat perheen vanhemmat Nina ja Tuomas. Se oli se hetki, kun Asuntomessujen mediapäivää edeltävänä aamuyön tunteina syötiin talkooporukalla hampurilaisia ja siirrettiin viimeisiä työmaakamppeita traktorin lavalle. Tapahtui kuin taikatemppuna, piha oli yhtäkkiä tyhjä ja kaikki oli valmista ottamaan vieraat vastaan. Kodissa on eletty nyt onnellista ja vauhdikasta lapsiperheen arkea neljä vuotta.


Pitkän tähtäimen rakentamista.

”Kun aloitimme suunnittelemaan uuden kodin rakentamista, CLT- omakotitalon rakentaminen oli silloin vielä varsin uutta Suomessa. Olin työstäni välivuodella ja opiskelin arkkitehtuuria. Ystävystyin opinnoissani talomme arkkitehtisuunnittelijaan. Meillä oli suunnitelmissa mukana myös erilainen taloratkaisu, mutta kuuntelin arkkitehtiystävääni; pysytään suunnitelmissa, hän viitoitti. Puu oli meille kyllä selkeä ykkösvalinta monen asian ja toimittajan läpikäymisen jälkeen. Arvostamme ekologisuutta, huoltovapautta, arkkitehtuuria ja pitkän tähtäimen rakentamista”, Tuomas taustoittaa.

Ilmansuunnat huomioiden.

”Talomme arkkitehtuurissa ja tilaratkaisuissa on otettu tarkasti huomioon eri ilmansuunnat. Pääsemme seuraamaan ilta- ja aamuaurinkoa, valon ja varjon leikkiä. Arkkitehtuuri on vahva kodissamme ja halusimme julkisivun mahdollisimman huoltovapaaksi. Julkisivussa on lehtikuusta, joka harmaantuu kauniisti ja sivuilla on kattotiiltä”, Tuomas lisää.

Talon alakertaan sijoittuvat perheen nuorison makuuhuoneet ja kodinhoitohuone. Eteisen pienessä syvennyksessä on lattiasta kattoon ylettyvä ikkuna, josta näkyy huoliteltu katunäkymä ja luonnonvaloa pääsee käytävämäiseen eteiseen. Eteisestä nousee yläkertaan CLT-materiaalista valmistetut umpiportaat. Portaiden alaosa on hyödynnetty kätevästi säilytystilalle.

Kaunis, avara ja yhtenäinen tila.

”Tässä portaiden yläportaalla, tässä meidän vieraamme yleensä huokaisevat”, Nina pysäyttää kierroksemme. Näkymään avautuu kaunis, avara ja yhtenäinen tila, jossa yhdistyvät keittiötoiminnot, saareke, ruokailutila ja olohuone. Tilasta voisi tunnistaa vanhan talon tuvan periaatetta, modernilla tavalla. Ison, CLT-materiaalista tehdyn ruokapöydän äärelle mahtuu koko perhe ystävineen. Tässä on helppo viettää perhejuhlat ja lasten kemut. Isossa tilassa on myös voimistelurenkaat ja ilmapatja. Tämä on varmasti lasten suosikkipaikka!

”Kodissamme on tilaa, joka tuo meidät yhteen sekä tiloja olla omassa rauhassa. Meille on tärkeää, että jokaisella on hyvä olla kotona ja jokainen saa olla oma itsensä. Lapsiperhearkemme koostuu rutiineista, yhdessäolosta ja liikuntaharrastuksista”, Tuomas kertoo.

Aistiesteetön sisustus.

”Meillä on myös aistiesteetön sisustus. Se tarkoittaa meille harmoniaa, aitoja materiaaleja ja kestäviä valintoja. Tilaratkaisumme ja luonnonmateriaalit – esimerkiksi puu, villa ja pellava -tuovat hyvää mieltä ja vaikuttavat hyvinvointiimme aktiivisen perheemme arjessa”, Nina toteaa.

”Meille on erittäin tärkeää puhdas sisäilma ja talomme muovittomuus. Makuuhuoneemme tunnelma on ”pesämäinen”. Tilaan on luotu pehmeä äänimaisema ja puupinnat luovat rauhoittavan tunnelman. Puupintaan on helppo kiinnittää perheemme omaa taidetta”, Nina lisää.

Pehmeät löylyt pihasaunassa.

Ninan lempipaikka on keittiön päädyssä olevan ikkunan äärellä. Ikkuna on kuin taulu, josta avautuu näkymä joelle ja luontoon viereisten talojen kattojen yli. ”Nautin tässä usein aamukahvit yksikseni muiden vielä nukkuessa ja ihastelen kaunista näkymää. Tulen hyvälle mielelle myös lattialaatan valinnasta. Se sointuu kauniisti tummaan kaapistoon ja puumateriaaliin. Valinnan inspiraatioina on toiminut Alvar Aallon Villa Mairea”, Nina hymyilee. Ilmojen lämmetessä kahvia pääsee nauttimaan keittiön viereen sijoittuvalle puutarhaparvekkeelle. Olohuoneen iso lasitettu parveke avautuu toiseksi olohuoneeksi. Siinä on kiva istua ja nauttia Suomen kesästä.

Omaa rauhaa työskentelylle ja kuntoiluun löytyy alakerran erillisestä huoneistosta. Erillisessä pihasaunassa saa puulämmitteisen kiukaan pehmeät löylyt ja terassiin upotetun porealtaan kuplissa arjen kiireet unohtuvat helposti. Energiaa vapautuu kirjoitustyöhön ja arkeen. Täällä viihtyy hyvin myös ystävät.   

Palveluiden äärellä.

Kodin sijainti lähellä keskustaa ja palveluiden äärellä, on aktiiviselle ja urheilulliselle lapsiperheelle ihanteellinen. Luontoakin perhe kaipaa ja sinne suunnataan yhdessä arki-iltaisinkin. Silloin pulahdetaan yhdessä lähellä sijaitsevan joen viileään veteen tai polkaistaan pyöräretkelle läheiseen puistoon.

”Toivoisin, että rakentamisessa uskallettaisiinkin katsoa pitkäjänteisemmin kohti tulevaisuutta. Meidän perheemme panosti kestävän kehityksen ratkaisuihin ja suunnitteluun. Arkkitehtuurilla ja kestävillä valinnoilla saadaan hyvää ja pitkäkestoista rakennuskantaa. Tiedän, että tähän panostaminen voi vaatia isomman kustannusarvion, mutta pitkällä tähtäimellä se on mahdollisuus, asioita voidaan muuttaa ja vaihtaa kestävästi ja ekologisesti. Meilläkin on esimerkiksi rakennettu talotekniikka ja eri tilaratkaisut niin, että niitä voidaan uusia esimerkiksi käyttötarpeen muuttuessa”, Tuomas kiteyttää.


KUVAT: PANU RISSANEN / ISOKUVA. TEKSTI: KATRI ROININEN 

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

Kalajoella, viiden lammen ympyröimä, entinen soranottopaikka tuli Minnalle ja Artolle tutuksi aikoinaan työpaikan kautta. He näkivät jo tuolloin luonnonkauniin alueen mahdollisuudet. Myöhemmin heille tarjoutui mahdollisuus ostaa paikka itselle. Rakennusaluetta alettiin hienovaraisesti siistimään pajukoituneiden lampien välissä.


Työnteon ja vapaa-ajan yhdistäminen.

Täällä ”Raution Hollannissa” päästään seuraamaan vesilintuja ja metsän eläimiä sekä asumaan luonnon keskelle. Täällä voi yhdistää myös työnteon ja vapaa-ajan. Minnalle ja Artolle on tärkeää päästä toteuttamaan visioita ja käyttämään kädentaitoja.

Viimeisteltyjä yksityiskohtia.

Hitsauksen opettajan Minnan tarkkanäköisyys näkyy yksityiskohdissa. Kaikki on viimeisteltyä, niin rakennuksissa kuin ympäristössä. Taitava kädenjälki näkyy niin millintarkoissa jiireissä kuin sisustuksen linjakkuudessa. Sisustuksessa löytyy monta yksityiskohtaa, jotka on tarkkaan mietitty ja toteutettu. Minnan ja Arton tyylissä on erähenkisyyttä sekä ripaus maalaisromantiikkaa. Mitään ei ole liikaa, kaikki sointuvat yhteen ja asioilla on oma tilansa.  

Päämökki on kahdessa kerroksessa ja huonekorkeutta löytyy viisi metriä. Luonto tulee sisälle isoista ikkunoista. Sauna sijaitsee 2,5 metrin päässä päämökistä. Saunaan kuljetaan terassin kautta. Mustat ja modernit rakennukset ovat Minnan itse suunnittelemia. Tavoitteena on ollut rakentaa pieni ja toimiva koti, jossa yksinkertainen on kaunista. Toteutuksissa on monta yksityiskohtaa, jotka ovat vaatineet aikaa ja vaivaa.  

Ruusunpunainen pönttöuuni.

Päämökin sisustus on rakentunut ruusunpunaisen pönttöuunin ympärille. Se tuo Minnalle mieleen mummun ruusupenkit. Punaista löytyykin ripauksina niin vanhassa keittiölampussa kuin uusissa moderneissa räsymatoissa. Mummulan perintönä yläkerrasta löytyy myös ryijy ja kiikkutuoli. Kiikkutuolissa on mukava istua, katsella taivasta ja seurata linnunpoikasten lentoharjoituksia.

Täällä saunotaan, uidaan lammessa ja nautitaan ulkosuihkun hellivästä vedestä. Iltaa istutaan takkatulen äärellä ja voidaan joku laulukin yhdessä laulaa uusituilla karaokelaitteilla. Kodassa, ”Hornan tuutissa”, paistetaan lähialueen tuottajilta ostettuja makkaroita ja ihaillaan tähtitaivasta. 

Helppoa ja vaivatonta rakentaa.

Voi todeta, että Minna ja Arto ovat ihastuneet CLT-materiaalin mahdollisuuksiin. He kertovat miten siitä on ollut helppoa ja vaivatonta rakentaa.  He ovat itse rakentaneet vapaa-ajan asunnolleen myös CLT-tuotannon hukkapaloista kodan ja ulkohuussin, joka on maalattu sisältä mandariinin väriseksi. Mönkijällekin on tehty oma katos. Kiertotalouden mahdollisuudet kiinnostavat Minnaa. Hän pääseekin työssään hyödyntämään oppilaiden kanssa erilaisia ideoita ja materiaaleja.

Mummun ranchi.

Lapsenlapsillekin ”mummun ranchi” on kiinnostava paikka. Mökillä saunotaan ja uidaan, käydään metsäretkillä ja nimetään linnunpoikasia. Mökillä koetaan luontoelämyksiä yhdessä koko perheellä.

Minnan ja Arton lempipaikka löytyy ulko-oven viereisistä portaista, siinä ylimmällä portaalla on kiva istua, katsoa luontoa ja pohtia seuraavia projekteja; Mitäs seuraavaksi Kainuun puusta ruvettaisiin tekemään?


KUVAT: PANU RISSANEN / ISOKUVA. TEKSTI: KATRI ROININEN 

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1

Kun talo on koti, siinä on sellaisia asioita, jotka miellyttävät sinua ja ovat osa sinun elämääsi. Sitä kautta syntyy hyvä asuminen.

TAITO HEISKANEN

”Kuulin ensimmäisen kerran CLT-taloista ystävältäni. Hän kertoi työmatkallaan Itävallassa nähdyistä CLT-taloista. Ystävä heitti ilmaan, että jos hän vielä joskus rakentaisi talon, se tulisi kyllä CLT:stä. Minä tavallaan otin tästä kopin!”

”Kun talo on koti, siinä on sellaisia asioita, jotka miellyttävät sinua ja ovat osa sinun elämääsi. Sitä kautta syntyy hyvä asuminen. Olen aina ajatellut talonrakentamista vähän pidemmälle. Kun tätä taloa aloin suunnittelemaan, ei mukana ollut muita materiaalivaihtoehtoja kuin CLT ja päätös, että tästä tehdään meille oikea koti. Olen suunnitellut tämän talon itse kokonaan, vaikka en ole arkkitehti koulutukseltani. Olen sellainen “tietokonenörtti”, Taito naurahtaa. 

”Meillä on nyt hengittävät seinät ja tuulettuva alapohja. Täällä on otettu mallia vähän vanhoista hirsitaloista. Ne talot ovat edelleen pystyssä ja ovat yli satavuotta vanhoja, ja ovat käyttökuntoisia edelleen. Se oli suunnittelun innoittava voima. Tähän taloon kaikki mitä on tehty, on toimivia ja onnistuneita ratkaisuja. Täällä ei ole yhtä yksittäistä toimivaa ratkaisua, joka toimisi jotakin toista paremmin. Olen katsonut tätä arkkitehtuurisesti ja toiminnallisesti sekä sisältä että ulkoa”.  

”Minulla on laskelmia, paljonko talon hiilijalanjälki on. Talo on massiivipuurakenteinen ja julkisivuun tulee 20 aurinkosähköpaneelia. Talossa on myös maalämpö ja vesikiertotakka. Tämä talo on lähelle hiilineutraalia. Betoniperustus on asia, joka vaikuttaa negatiivisesti laskelmaan”, Taito avaa kestävän kehityksen ratkaisuja. Kestävä kehitys oli yksi talon suunnittelun lähtökohdista.

”Mielestäni taloja tulee tehdä sillä ajatuksella, että ne kestävät sen satavuotta asua. Talon huoltoon ja tekniikkaan liittyvissä asioissa tehdään ratkaisuja, jotka vähentävät talon ylläpito- ja energiakustannuksia. Olemme keskittäneet toimintoja. Meillä on varaaja, jota lämmitetään vesikiertotakalla ja maalämmöllä. Energiaa jaetaan lattialämmitykseen ja esimerkiksi pyykki- ja astianpesukoneelle. On mietitty etukäteen, miten saadaan mahdollisimman vähillä ympäristövaikutuksilla toteutettua, vaikka yksinkertainen pyykinpesu. On eri asia millä kulutettavaa lämmintä vettä lämmitetään. Kaikki vaikuttaa ekologisuuteen. Jos me tuotetaan sähköä ekologisesti – maalämmöllä ja metsästä raahatulla roskapuulla, takassa lämmitettynä ekologisesti – se on kestävää kehitystä.”

Suunnittelussa on otettu
huomioon eri toimintojen sijoittelu.

Keittiön takana on tekninen tila, yläpuolella on kylpyhuone ja wc-tilat ovat teknisen tilan takana. Yhden teknisen tilan ympärille on rakennettu kolme eri toimintoa, jotka tarvitsevat vettä, sähköä, ilmanvaihtoa jne. Suunnittelun lähtökohdissa on otettu huomioon, että ei tuhlata energiaa siirtämällä sitä. Sitä kautta taas kulutetaan vähemmän, Taito kertoo rakentamisen lähtökohdistaan.

Verannalla istutaan iltateellä.

Pääovesta astutaan 16 m2 verannalle. Eteisestä yläkertaan vievät portaat on tehty Crosslam:n tuotannossa syntyneistä CLT-materiaalin jäännöspaloista ja porraskaiteena on musta metallisäleikkö. Mustaväri ja CLT-materiaali saavat kontrastia tilaan. Portaikon musta riippuva valaisin jatkaa tilan graafista ilmettä.

Tummaa harmaata
ja selkeitä linjoja.

Tummanharmaassa ja selkeälinjaisessa keittiössä viihdytään. Taitolla ja Tuijalla käy paljon ystäviä. Heidän kanssaan istutaan iltaa CLT-levystä tehdyn pöydän äärelle ja nautitaan hyvää ruokaa. Taito on suunnitellut pöydän 80mm CLT-levystä ja mallintanut kokonaisuuteen sopivat selkeälinjaiset metallijalat.


Hulppea korkea tila lisää avaruuden tunnetta keittiön viereisessä oleskelutilassa. Isoista maisemaikkunoista avautuu taivas ja metsänreunustamana järvimaisema. Vesistö tuo mukaan seurattavaa elämää, erilaisia lintuja, jäniksiä jahtaavia kettuja, hiihtäjiä ja kaunista järven pintaa.

Toimivaa tilasuunnittelua.

Tilat on suunniteltu tehokkaasti hyötykäyttöön. Portaiden alatila on hyödynnetty kenkäkaapeille. Suunnitteluun on käytetty enemmän aikaa kuin itse rakentamiseen. Seinien pintamateriaalina on kuusi- ja mäntypintaa. CLT-levyn pinta on käsitelty Osmo Color vahalla. Lattiat ovat harmaata keraamista isoa laattaa. Pyörä- tai hiihtolenkiltä pääsyn saunan löylyihin takaa aina valmis kiuas.

Yksityiskohtia ja
modernia talotekniikkaa.

Nukkumatilaan on sijoitettu maisemaikkunoiden eteen kaksi värikästä, mukavan istuttavaa nojatuolia. Siinä on paikka mistä katsellaan järvelle ja metsään. Taito ja Tuija halusivat talon aurinkoiselle paikalle. Tontille paistaa aurinko ja näkee upean auringonlaskun. 

Kodista löytyy värejä. Kylpyhuonetilan tehosteseinän väriksi on löydetty kaunis mehiläisvahan värisävy, joka toistuu Tuijan tekemissä tauluissa. Värit toistuvat kauniisti. Puupinta luo kauniin taustan myös värikkäimmille töille.  

Taloautomatiikkaa ohjataan etänä puhelimen sovelluksella. Sovelluksella voidaan säädellä esimerkiksi valaistuksen eri tunnelmia ja kirkkauksia tai sammuttaa valaistus. Sillä voidaan ohjata myös talon lämmitystä. Automaatio tarjoaa lisäksi monia muita toimintoja.

Näen tuon maiseman, se on siinä! 

” Tässä kodissa ei ole yhtä paikkaa missä viihtyisin parhaiten. Paras paikka on just siinä, kun tulen ruokailemaan, näen tuon maiseman. Kun menen verannalle vilvoittelemaan, se on tuo maisema. Kun illalla kaadun sängylle ja aamulla herään, näen tuon maiseman. Se on paikka missä viihdyn. Valosta tulee positiivinen olo. Avaruus ja ilmavuus ovat meille tärkeitä tila- ja aistikokemuksia. ”

Taito kertoo olevansa aina yhden asian kaveri: talo on puusta ja kengät ovat bootsit.


KUVAT: PANU RISSANEN / ISOKUVA. TEKSTI: KATRI ROININEN 

Muita vastaavanlaisia kohteita

1 / 1